Viime viikonloppu sattu olemaan niinkin autuisa ettei kalenterissa ollut muuta kun tyhjää, ja ennen ku Flow, ja Block Fest ja Helsinki Hookup iskee niskaan mä tein skidin ekskursion Venäjälle. Mä en ikinä ennen ollu käyny rajan takana ja olin fiiliksissä et viimein pääsin tekemään tän matkan.
Me otettiin tarjousristeily St. Peter Lineltä, ja se makso pähkinöit. Lauantaina lähtö Stadista, ja sunnuntai aamuna rantauduttiin Pietariin. Laiva oli kyl aika pieni, vaikka oli kasinoa, diskoa ja buffettia oli meno aika väsyny. Me herkuteltii buffas ja katottiin keskiyön show ja mentii kiltisti nukkuu...
Viisumivapaan matkan sai ku hoiti shuttle bus kuljetuksen joka pudotti Iisakin aukiolle, ihan W hotlan viereen. Me dallailtiin siit Hermitagelle, jonne myös mentiin sisään. Se on yks maailman suurimmista ja vanhimmista museoista ja siellä on maailman suurin maalauskokoelma. Seiniltä voi bongata Rembranttei ja Da Vincejä. Se on joskus toiminu Venäjän hallitsijan talvipalatsina. Nice crib fool. Tää rsonoi aika hienosti sitä valtaa ja vaurautta mikä Tsaareilla joskus on ollut.
Pienen khylddyyri kierroksen jälkeen huukattiin yhteen mun paikallisen kontaktin kanssa, joka vei meitä ympäri ja ämpäri kaupunkia. Käytiin ihan ekana Peter and Paul linnotuksella juomassa vähän kotikaljaa, joka oli vähän saman henkinen mesta ku meillä Suokki. Siel voi vaikka lähtee helikopteriajelulle kaupungin ylle jos silt tuntuu.
Me käytiin kans skidillä veneretkellä, joka oli tosi mukava mutta mä tykkäsin enemmän dallata ympäri kaupunkia, jollon mun mielestä näki paljon enemmän. Oli kuitenki siistii käydä esimerkiks Eiffelin sillalla ihmettelemässä.
Pietarissa on paljon hienoja rakennuksia ja kirkot vetää helposti vertoja Disneylandin bikseille.
Ennen ku meiän aika oli täys, Evgeni vei meiät ihan timanttiseen mestaan syömään. Meiät otti vastaan aulassa mimmi joka ois voinu kävellä siivet selässä Victoria´s Secretin näytökses cat walkilla. Mesta näytti siltä ku se ois kaiverrettu kallioon, ja ylellinen sisustus viimeisteli lokaation. Meidän ohjattiin omaan pöytään, jonka jälkeen kun oltiin nautittu perinteiset kylmät Borsch keitot, saapui meille pöytään oma kokki valmistamaan meidän ateriat, joka varmisti että annoksesta tuli juuri sellanen ku kukin halusi. Jos käytte Pietarissa menkää
tänne syömään, safkat ja puitteet oli kohdallaan.
Tän jälkee vähä sulateltiin kaupungilla viel sapuskoja, ja fiilisteltii katutaidetta. Viimein oli aika lähtee takas Satamaan ja kohti kotia. Autokyyti meni venäläisen räpin merkeissä, ja mä sain levyn matkamuistoks himaan, heh. . Tääl se soi.
Oli kingi pikku reissu, mä diggasin turakaismielessä paljon enemmän ku esim Stokiksesta. Mukavaa vaihtelua. Suosittelen.
