Kuukaus sitten ku pamahdin Nizzaan, eka asia mikä piti ottaa haltuun oli tietty biitsit. Ystäväni suosituksesta otin lähijunan Monacon suuntaan, ja noin 20min päässä löytyy Cap-d'Ail, joka on kotipaikka monelle ketkä on töissä Monacossa, koska se on ihan siinä vieressä.
Nizzan biitsit on tosi isokivistä, oikee kunnon möhkäleitä, jonka takia tälläset pienempikiviset rannat oli matkan arvoisia, ja junalla oli todella kingiä matkustaa koska se oli halpaa, nopeaa ja raiteet kulkee ihan rannas, ja junan ikkunasta voi ihailla mitä kingimpiä maisemia, niin kuin tulette tulevien postauksien aikana huomaamaan.
Oli siistiä kun junasta hyppäs asemalla pois, ja käveli muutaman askelman rantaan, alko siitä mahtava super kapee betonipolku joka jatku ja jatku ja jatku. Ystäväni kuitenki kertoi että kannattaa seurata sitä loppuun saakka, koska niinku sateenkaaren lopussa on kirstu kultaa, oli tän tien pääs kans jotain vastaavaa. Sit ku tietä oli aikansa kävelly, tuli vastaan todella nätti poukama jossa oli Wally veneitä ankkurissa, muutama nätti rafla, ja tosi kiva intiimi biitsi. Sadan metrin päässä rannasta oli kiva pikku bonttooni mis oli kiva lillua, ja vaikka ranta ei ollukkaan ihan hienointa hiekkaa, vaan ihan minikiviä, oli se kivaa ku kaikki kamat ei ollu ihan hiekassa. Oli mukava löhöillä uljaiden kallionseinämien saartamana ja nauttia lämmöstä.
Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti