Kelis @ The Circus

Viime viikonloppuna oli mun eka viikonloppu Suomessa mun kuukauden reissun jälkee, ja Stadissa oli paljon kekkereitä. Perjantai alko Basso lehden bileistä jotka järjestettiin Kalahama & Piippo Contemporaryssa, oli hauska nähä muutamia vanhoi frendei siel joita ei ollu aikoihin törmänny.

Muutaman Heinekenin jälkeen mä heitin mun villakangastakin niskaani, ja lähin kahen ystäväni kanssa Humlegårdenin avajaisiin, jossa ei paljon ovea pidemmälle päässy ku tarjoilija käveli vastaan lautanen täynnä fisuja joita tarjoiltiin vieraille ilmaseks, ja sen lisäks baarissaki oli piikki auki ja snägäri täynnä kavereita. Monet on kyselleet ja ihmetelleet nimee, ja kerrottakoon et se on Stokikses sijaitsevan puiston nimi, joka oli aikanaan kuninkaallinen hedelmätarha. Hedelmien lisäks siel viljeltiin mausteita kuten humalaa, josta myöhemmin sitten periyty puiston nimi (humle=humala).

Lopult liiaan monen shotin ja liaan monen russian, karpalovodkan jälkee suunnattiin Narinkkatorin halki Circukseen joka oli illan pää agenda, nimittäin Kelis esiintyi Circuksessa. Kun lensin Libanoniin, meiän kone laskeutu puolenyön pintaan ja samana iltana ois ollu Keliksen keikka, jonne en ikinä ois ehtiny joten tää piti käydä tsekkaa.

Itse digaan Keliksen vanhemmasta kamasta ja sen pirtelö toi mut klubille ihan niillä eväillä, ekan kuuntelun jälkeen ees enemmän bailumpi uusin Flesh Tone levy ei ihan heti pudonnu, mut nyt ku muutaman kerran sitä on luukuttanu ja kieltämättä keikalla oli todella kova meno, se on aika kova, vaikkakin soveltuu ihan täysin eri boogiin ku vanhemmat levyt.. Siistiä et näin kova nimi kerranki osu perjantaille, koska itse oon henkilökohtasesti aika kyllästyny niihin tiistai iltojen keikkoihin joissa mestat on puoliks täynnä ja meno ku sunnuntai kirkossa.

Kelis todellaki piti huolen et yleisö pysy bailuissa mukana, ja et sen runko näytti just nii timmiltä ku vois kuvitella et se näyttäis tollasessa ihoa myötäilevässä koko asussa ja yli polvien ylettyvissä saappaissa. Keikal tuli paljon uusia ralleja mut kans vanhoi kovii, ja kaikki tuntu viihtyvän mestoilla.









Mestoilla juhlittiin kans Leinan synttäreitä jonka takia oli pöytä koreena, vielä kerran, Onneksi olkoon!



Kummasta te digaatte enemmän? Vanhasta vai uudesta Kelisistä? Wadap?



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

leinan vai leinon?

Anonyymi kirjoitti...

Keliksen vanemmat levyt on ollu kyllä tosi hyviä, mutta niin toi uusinkin on. Keliksen wanderland on mulle se levy mitä vois kuunnella aina siis semmonen lempparilevy mihin ei vaan kyllästy:D no onhan sitä kyllä muutama vuos kuunneltukki :D