Kotona ollaan käsi ihan törkeen kokosessa paketissa. Eilinen oli aivan todella nihkee päivä. Ensinnäkin, pelkään piikkejä kuollakseni, ja niitä tuntu tulevan joka kulman takaa muutama.
Onneks kuitenkin itse leikkaus onnistu mutkitta ja kaikki on nyt niin hyvin kun ne tilanteen huomioon ottaen voi olla.
Ainoo joka teki päivästä yhtään helpomman oli kaikki ne mukavat ihmiset jotka oli siel duunissa, kaikki ne hoitajat ja lekurit oli todella mukavia ja tuntu ihan ku ois ollu jossain VIP- hoidossa.
Päivän asuna:
Vihree hattu - Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Valkonen paita joka on takaa auki - Töölön Poliklinikka
Harmaan sininen pashmina henkinen viltti - Uudenmaan sairaalavaatetus
Tollasia rautapiikkei ne sit loppujen lopuks sinne iski kolme kappaletta, ja nyt se irrallaan ollu pala pääsee sitten luutumaan. Positiivisenä asiana on se et nyt ku tää homma on pulkassa, alkaa tästä toipuminen. Välillä pitää käydä siellä aallon pohjalla jotta osaa arvostaa sitä fiilistä mikä siel aallon harjalla on ku sinne pääsee.
Olis siis kiva päästä surffailemaan taas pian..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti