Mun Meksikon matkan alkupäässä, kun budjasin viel Cancunissa Playa Tortugan vieressä, josta lähti kaikki laivat Isla Mujerekselle, kävin mä tekemässä todella miellyttävän päiväristeilyn katamaraanilla. Venereissu lähti aamu kympilt pörräämään Isla Mujereksen holleille, ja tuli takas satamaan bout viiden kuuden välillä. Koko setti makso 55$ ja se piti sisällää kaiken, myös safkat ja juomat. Mä kelasin aluks et ne varmaan sniiduilee niist juomist, eikä sitä kehtaa koko ajan olla pyytämäs jotain, mut päinvastoin! Esteban väsäs koko ajan tequila sunrise drinksui, ja valutti kylmää Coronaa hanasta, samaan aikaan ku Maria kiers botskii ja juotti jengille tequilaa suoraa pullosta. Velvet Tigerilla palvelu oli ihan ensiluokkasta, ja must tuntuu et mä join ton päivän aikana 100$ edestä ainaki.
Päivän aikana oli kannella dokaamisen ja löhöilyn lisäks muutamia aktiviteetteja, ja ekana pysähdyttii snorklaa. Me oltii kaukana rannasta eikä fisui oikee ollu lähelläkää, mut onnistuin kuitenki bongaamaan himmeen patsaan meren pohjasta joka pysähdytti hetkeks. Kuulemma hurrikaani Vilman jälkee merest on löydetty vaik mitä, ja muutamista hylyistä on tullu suosittuja dyykkaus kohteita.
Tokaks me tehtii pieni stoppi privaatille biitsille, jossa meille oli kunno buffet mäiskeet laitettu valmiiks. Safkaa sai sulatella kaikes rauhas rannal, tai sit pelattii rantalentist, tai mä kävin kans kääntyy kanootilla ja toteamassa et se ei oikee ole mun juttu.
Seuraava pysähdys oli Mujereksen "keskustaan" joka on jonku kolmen korttelin kokonen, jossa sai shoppailla kojuilla jos silt tuntu. Itse levytin vaakatasossa katamaraanin kannella ja annoin painovoiman tehdä tehtävänsä.
Matkalla takasin Playa Tortugaan, vedettii jengii aina vähä matkaa ison purjeen avulla para sail henkisesti perässä, siistiimpää ku hengaa siel ylhääl, oli dyykkaa sielt alas. Täs vaihees kans kanadalaiset mimmit oli ottanu sen verran tequilaa et kansi muuttu pieneks tanssilattiaks. Heidän esitystä seuras kolumbialaisen pariskunnan flamenco show joten viihdearvo oli jokseenkin kohallaan. Jenkit oli aika pitkälle sammuneina jo täs vaihees kahta puoliks irkkua lukuunottamatta.
Tää päivä oli yks mun reissun mukavimmista, koko ajan oli jotain tekemistä mut silti sai löhöö kuitenki aina vähän välii. Ei tarvinnu kelaa skillasta tai mitää, kaikki oli maksettu ja pysty vaa ottaa iisii ja syödä ja juoda. Jos joku ikin menee Cancunii, kandee uhraa yks päivä katamaraanille. Kaikinpuolin mukava päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti