Nizza - Nice Côte d' Azur

Aamuisin oli mukava avata puisetverhot, ja ikkunat hotellini huoneesta, joka osotti kivalle pikkukadulle jossa oli paljon kahviloita ja ravintoloita, mutta silti mukavan rauhallista. Vaikka lähin aina aamusin aikasin liikenteeseen, otin silti aikani ja nautin. Oli outoo ku ei ollu tottunu siihen et joku voi nähä omaan biksii sisää jonka tajusin vasta muutaman nakuilun jälkeen, heh.


Mun hotla oli ihan rannan vieressä ja ihan legendaarisen hotelli Negrescon takana joka on yks Nizzan näteimmistä taloista mun mielestä. Sen eteen mä yleensä raahasin mun rantakamat ja lähin lilluu ja löhöö. Hotellini alaoven viereinen liiteri oli aivan mahtava kahvila mist sai ihan kingei hedelmäsalaatteja ja patonkeja, ja ku käveli rannan suuntaan osui matkalle viel leipomo, josta sai kaikkia herkku leivoksia, joka johti yleensä picnic henkiseen aamiaiseen biitsillä. No biggie.



 

Siisteintä tässä mun hienossa yhden tähden asutuksessa oli se että Hotel Meyerbeerissä oli hostelli samassa ja siellä oli hyvä meno, vaikkakin rauhallinen. Monena iltana me lähettii kaikki yhessä sielt ulos, mukaanlukien respan työntekijät. Tämä kyseinen ilta eritoten oli hauska koska kaikki 12 henkeä jotka oli mukana menossa oli argenttiinalaisia, eli espanjankielisiä, kaikki paitsi minä, siinähän kuunteli ja yritti ottaa opiks samalla ku nautittiin kirahvin korkusia tuoppeja.







Mä en erikoisemmin löytäny mitää kauheen hyvii ruokapaikkoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, monessa mestassa oli tosi huonoa palvelua ja ruoka saattoi tulla välil kylmänä jne. . Löysin kuitenkin muutaman kivan mestan, ja tietysti kotimainen ruoka, eli libanonilainen maistuu aina, ja löysin Ya Habibi nimisen design henkisen raflan mis oli kiva terassi missä syödä ja kafta ja hummus maistu.
Onnistuin kans metskaamaan meksikolaisen snägärin mist sai todella hyviä papuja, ja tacoja. Kävin siel sen verran moneen kertaan et talo alko reissun loppua kohden aina tarjoamaan allekirjoittaneelle bonus pavut kylkeen maksutta. Harmi ettei Suomessa oikeen mikään rafla noit haldaa..


Vaikka lämpimät safkat ei todellakaan osottautunu ranskisten vahvuudeks, oli ylläri ylläri patongit, leivonnaiset, ja kaikki suklaa jutut ihan omaa luokkaa. Harva boksaa niiden kaa samas sarjas ku on kyse noist kamoista.


 
Mä kävin kans skedee siel nii paljon vaan ku kerkesin, ja koska kadut oli päivisin ihan tukossa ja iltasin ei missää ollu oikee valoo, piti mun tehdä niin sanottuja morning missioita ja lähin skedee yleensä auringonnousun aikaa. Tääki svits bäkki teili suoritettii ennen kello ysiä aamulla. Oli muutenki kiva kruisia ympäri nizzaa, koska siel oli tosi hyvää flättiä melkee joka puolella.





Nyt on Ranska purkissa mun osalta ja seuraavaks lähetään kohti Suomea.

 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

puiset vehot :D ihana
on tutut mullekki ku asuin eteläranskassa estää vähän paremmin melua kadulta...

Norkki kirjoitti...

Damn! Sun blogis on kyl niin kingi, että huhhuh!
Yleensä lueskelen noita muotihömpötysblogeja, mut tää sun blogis alkaa pikku hiljaa nousta ykkös sijalle.
Sun matkoistas on aivan mahtava lukee ja ne piristää paljon omaaki päivää!
Ja valokuvat on mitä mainioimpia! Varsinki noi kaikki herkulliset kuvat kaiken maailman leivonnaisista (terveisiä pieneltä makeanhimoiselta herkkusuulta), jotka saa ihan veden herahtamaan kielelle!
Keep on brickin'